Koirien terveys

Kodittomien koirien ystävät ry on rekisteröitynyt tuojaksi elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan numerolla 552/0521/2013 ja noudattaa kaupallisen tuonnin vaatimuksia. Koirat kirjataan Trade Control and Expert System (Traces) -järjestelmään, joka mahdollistaa eläinten jäljittämisen ja valvonnan EU:ssa.

Olemme erittäin tarkkoja sairauksien suhteen ja teemme kaikkemme saadaksemme Suomeen vain terveitä ja hyvinvoivia yksilöitä. Sivun alalaidasta voit lukea enemmän Romaniassa esiintyvistä sairauksista.

Kaikki koirat ovat kastroituja tai steriloituja kotiin tullessaan. Nartuilla on kohtu ja munasarjat poistettu.

Kaikilla koirilla on mikrosiru sekä EU-passi.

Kaikki koirat saavat seuraavat rokotukset hyvissä ajoissa ennen matkaa:

- Raivotauti
- Penikkatauti
- Parvo
- Tarttuva maksatulehdus (HCC)
- Parainfluenssa (kennelyskä)
- Leptospiroosi

Lisäksi teemme kaikille koirille leishmania-, ehrlichia-, babesia-, anaplasmoosi-, borrelioosi- sekä sydänmatotestin.

Kaikki koirat saavat myös tuontimääräyksien mukaan lääkkeen ekinokokkoosia aiheuttavia heisimatoja vastaan. Jokainen koira saa myös ulkoloishäätöjä jo ennen kotiintuloa.

IATA:n suositusten mukaisesti rauhoittavia lääkkeitä ei anneta koirille ennen lentoa kuin poikkeustapauksissa.

Vaikka koirasi on saanut ennen matkaa ekinokokkoosilääkityksen, sinun tulee madottaa koirasi uudelleen heti kotiintulon jälkeen heismatolääkityksellä, esim. Drontal tai Droncit. Yhden tai kahden viikon kuluttua sinun tulee antaa vielä viiden päivän matokuuri Axilur- tai Benecur-valmisteella, jotka tehoavat myös Strongyloides stercoralis -nimiseen sukkulamatoon, joka elää Etelä-Euroopassa. Hakiessasi koirasi lentokentältä saat mukaan seka Axilur- että Drontal-matokuurit. Huomioithan, että myös perheen muut koirat tulee madottaa samanaikaisesti. On tärkeää, että korjaat koirasi ulosteet huolellisesti, kunnes madotukset on hoidettu, tämä siis minimoi kaikki mahdolliset riskit.

Koiralle tehdään kattava kliininen tutkimus 1–2 viikkoa ennen kotiintulopäivää, ja silloin raportoimme mahdolliset tilapäiset sairaudet tai vammat. Ei ole harvinaista, että koirilla on esim. pieniä haavoja, korvatulehduksia tai sienitulehduksia. Nämä hoidetaan kuitenkin kuntoon ennen kotiintuloa, ellei toisin sovita omistajan kanssa, jos esim. hoito kestäisi niin kauan, ettei sitä saisi hoidettua ennen matkaa. Eläinlääkäri tutkii koiran uudelleen päivää ennen matkaa. Ilmoitamme aina omistajalle koiran terveyteen liittyvät poikkeavat tilanteet.

Vaikka koirat ovat saaneet kaikki rokotukset ja ne on todettu terveiksi eläinlääkärin tutkimuksessa, emme voi taata, ettei koiraan olisi tarttunut mitään testiajankohdan ja kotimatkan välissä. Emme ole vastuussa ns. piilevistä vammoista tai sairauksista, joita emme Romanian puuttuvien eläinlääkintävarustusten ja resurssien johdosta ole pystyneet ennalta toteamaan. Erityisesti tieto ja kokemus ortopediasta on Romaniassa heikko. Piileviä vammoja voi olla esim. oireeton artroosi ja artriitti sekä nivelrikot, oireeton dysplasia tai luxatio, esiasteinen silmäsairaus, loissairaudet, jotka ovat testivaiheessa latentteja jne. Emme pysty ennakoimaan sairauksia, jotka aiheutuvat katuolosuhteiden erittäin ravintoköyhästä ruuasta tai jopa nälkiintymisestä. Emme myöskään voi vastata katuelämän koiralle aiheuttamista vanhoista vammoista, joista kukaan ei ole ollut aikaisemmin tietoinen.

Koiran tuominen maasta, jossa on erilainen tautitilanne kuin Suomessa, ei ole täysin riskitöntä. Yhdistys tekee omasta puolestaan kaikkensa, jotta koirat olisivat täysin terveitä Suomeen tullessaan. Edellytämme kuitenkin vastuullista toimintaa myös omistajalta: perehtyminen Romaniassa esiintyvistä sairauksista kertovaan tietopakettiin, jonka annetaan kotiin adoption yhteydessä, on suotavaa, ja tarvittaessa tulee hakea eläinlääkäriltä apua ja neuvoja.

Tunnemme suurta moraalista vastuuta sekä Romanian että Suomen koiria kohtaan, emmekä halua aiheuttaa niille vaaraa. Teemme kaiken voitavamme antaaksemme näille koirille hyvät edellytykset pitkään ja terveeseen elämään täällä Suomessa.

Tietoa koirien sairauksista Romaniassa

PENIKKATAUTI
Penikkatauti on sairaus, jota esiintyy kaikkialla maailmassa ja joka voi tarttua kaikenikäisiin koiriin, mutta yleensä pentuihin tai vanhoihin koiriin, joilla on heikentynyt immuunivaste. Penikkatauti yhdessä parvon kanssa tappavat eniten pentuja Romaniassa.

Penikkataudin oireisiin kuuluu oksentaminen, ripuli sekä erilaiset bakteerien aiheuttamat infektiot. Toissijaisina oireina voi esiintyä esim. keuhkotulehdusta. Sairauden myöhäisemmässä vaiheessa koira voi saada kouristuskohtauksia sekä muita neurologisia oireita, ja tässä vaiheessa koiran elämä ei yleensä ole enää pelastettavissa. Penikkatauti ei voi tarttua ihmisiin.

Kaikille koirille, jotka otetaan tarhalle, annetaan välittömästi parvorokotus, ja rokotus on voimassa adoptiohetkellä.

PARVOVIRUS
Parvovirus on erittäin tarttuva sairaus, joka on yleinen Romaniassa varsinkin pennuilla. Parvovirus johtaa usein kuolemaan.

Virus levittyy suusta suoleen ja aiheuttaa siellä tulehduksia. Parvon oireita ovat alentunut yleiskunto, voimakkaat oksennukset sekä verinen ripuli. Nämä oireet johtavat kuivumiseen, ja ilman apua pentu kuolee 2–4 päivän sisällä. Parvovirus ei voi tarttua ihmisiin.

Kaikille koirille, jotka otetaan tarhalle, annetaan välittömästi parvorokotus, ja rokotus on voimassa adoptiohetkellä.

SYYHY
Syyhy on erittäin tavallinen ihosairaus koirilla Romaniassa. Yleensä kyseessä on kettukapi, jonka aiheuttaa Sarcoptes scabiei -niminen punkki. Syyhyä on myös muilla eläilajeilla, ja ihmiselläkin sitä esiintyy (joskin erityyppisenä aiheuttajasta riippuen).

Punkki elää ihon ensimmäisessä kerroksessa, johon se kaivaa onkaloita ja munii sinne. Syyhy on todella tarttuva sairaus, ja sen vuoksi sitä on paljon Romaniassa. Oireet ovat eriasteinen kutina, ja iholle ilmestyy punaisia pieniä nappulamaisia kohoumia, kuten esim. jossakin rokossa tai atooppisessa ihossa. Myöhemmässä vaiheessa koiralta lähtevät karvat. Ilman hoitoa koira voi kuolla toissijaisiin sairauksiin kuten kuivuuteen tai nälkään, koska sen vastustuskyky ja vireystila on jo niin alhainen. Syyhy on onneksi helposti hoidettavissa, ja koira parantuu kokonaan. Alla vasemmalla on kuva Ricosta, jolta tarhalle tulon yhteydessä puuttui melkein kaikki karvat. Hoidon jälkeen Rico muutti uuteen kotiinsa Ruotsiin, ja oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy, miltä hän näyttää tänään.

Syyhy on monella katukoiralla enemmän sääntö kuin poikkeus kaikkialla maailmassa, mutta tehokkaalla hoidolla siitä pääsee onneksi eroon. Koirat, jotka tulevat uusiin koteihin Suomeen ovat saattaneet kärsiä joskus syyhystä, mutta ne on hoidettu kuntoon jo tarhalla ja Suomeen tuleessaan ovat terveitä.

RABIES
Rabies ei ole, päin vastoin mitä monet luulevat, mikään tavallinen sairaus romanian koirilla, mutta sitä esiintyy. Vuosittain noin 30 koiraa saa taudin (keskiarvo vuosina 2000-2007). Eniten rabiestapauksia on villieläimillä, etenkin ketuilla. Romania on EU:n määräysten mukaisesti aloittanut kampanjan rabieksen poistamiseksi ja tavoitteena on saada tauti hallintaan vuoteen 2016 mennessä niin sanotulla ORV:lla (kettujen oraali rabiesrokotus).

Rabies on virustauti joka hyökkää keskushermostoon. Itämisaika, eli aika, joka kuluu tartunnan saamisen ja taudin puhkeamisen välillä, vaihtelee muutamasta viikosta jopa vuoteen. Yleisintä on kuitenkin että oireet puhkeavat 2-7 viikossa. Jos koiraan on jo tarttunut rabiesta, sen elämää ei voida enää pelastaa. Rabies voi tarttua koirasta ihmiseen esim. pureman välityksellä. Ihminen voi kuitenkin pelastua, jos hän saa hoitoa ennen kuin tauti puhkeaa.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan koira on oltava rokotettu rabiesta vastaan vähintään 21 vuorokautta ennen Suomeen tuloa. Varmistaakseemme, ettei yksikään Suomeen tuleva koira kanna rabiesta, Kodittomien koirien ystävät vaatii, että koiran on oltava rokotettu sekä paikallisen yhdistyksen valvonnan alla vähintään 3-4 kuukautta ennen matkaa. Kaikille koirille, jotka otetaan tarhalle annetaan välittömästi rabiesrokotus ja rokotus on voimassa adoptiohetkellä. Yhdistykset rokottavat myös katukoiria rabiesta vastaan samalla kun niitä sterilisoidaan.

LOISSAIRAUDET

Sydänmato (Dirofilaria immitis) on sukkulamato, jota hyttyset levittävät. Sitä ilmenee erityisesti Välimeren ympäristössä. Mato huomataan vasta, kun se on jo asettunut sydämeen ja keuhkovaltimoon. Oireisiin kuuluvat mm. huono yleiskunto, yskä, hengitysvaikeudet sekä sydämen rytmihäiriöt. Sydänmatoa voi ennaltaehkäistä esim. Advocate-loishäädöllä, mutta kun mato on kerran kehittynyt, niin siitä on vaikea päästä eroon, joskin se on mahdollista.

Sydänmato saattaa olla Romaniassa yleisempää kuin uskotaan. On erittäin vaikea löytää luotettavia tietolähteitä ja tutkimustuloksia. Romaniassa on yleisesti katsottu että ongelma on pieni, mutta on olemassa tutkimuksia, jotka viittaavat muuhun. Tämän vuoksi testaamme myös sydänmadon ennen kuin koira matkustaa Suomeen. Tarhalla annetaan koirille säännöllisesti Advocatea, joka suojaa sydänmadolta ja näin ollen minimoi mahdolliset riskit.

Babesia on pieni veriloinen, jota levittävät ruskeat koirapunkit. Koirilla babesia aiheuttaa nopeaa tuhoa veressä eli ns. akuutin hemolyyttisen anemian. Oireettomat infektoituneet sekä tautia kantavat koirat ovat yleisiä. Kuitenkin etenkin nuoret koirat saattavat tulla erittäin sairaaksi. Nämä sairastuneet koirat ovat erittäin kalpeita ja aneemisia. Koirat saattavat parantua taudista itsekseen ja sairastua taas uudelleen stressin tai kovan rasituksen seurauksena. Babesiaa on kolmea eri tautimuotoa; esiakuutti, akuutti sekä krooninen muoto. Kehittymis- tai esiakuutissa vaiheessa nuorella koiralla ilmenee ruokahaluttomuutta, yleistä haluttomuutta ja heikkoutta. Ikenet ovat erittäin vaaleat ja koiralla on kuumetta. Useimmiten tällaiset koirat ovat äskettäin kokeneet myös jonkinlaisen muun stressitekijän esim. toinen sairaus, erittäin kova rasitus tai leikkaus. Koiralla on tällöin usein myös vakava anemia. Koirassa voi havaita myös keltaisuutta (iholla tai silmän valkuaisissa). Taudin akuutissa vaiheessa oireet ilmenevät samoina, mutta ne ovat heikompia. Kroonisessa vaiheessa koira on jo melko heikossa kunnossa ja erittäin väsynyt. Koiralla voidaan todeta myös lievää anemiaa. Kroonisessa vaiheessa maksaan ja munuaisiin tulee pysyviä vaurioita. Lääkityksellä ei todennäköisesti saada loista tapettua, joten taudin hoito on todella hankalaa.

Babesiaa esiintyy jonkun verran Romaniassa, ja testautamme koirat aina ennen Sumeen tuloa. Testin jälkeen koiria suojataan antamalla niille kerran kuukaudessa Advocate -loislääkkettä. Koska testien luotettavuus vaihtelee taudin eri vaiheissa, on syytä tarkkailla koiran vointia ja viedä tutkittavaksi mikäli ym. oireita ilmenee.

Leishmaniaasi (Sandfly disease) on parasiittitauti, joka tarttuu koiraan hietasääsken välityksellä. Leishmaniaasi on aika tavallinen tauti monessa maassa, ja sitä esiintyy mm. Välimeren maissa, Pohjois-Afrikassa sekä Etelä-Amerikassa. Oireita ovat mm. ruokahaluttomuus, ripuli, kuume, silmätulehdukset sekä pahimmissa tapauksissa vakavat maksa- ja munuaisvauriot. Tänä päivänä leishmaniaasiin ei ole olemassa parannuskeinoja,  mutta lääkityksellä koira voi elää suht normaalin elämän.

Leishmaniaasi on nykytiedon mukaan harvinainen Romaniassa, mutta sitäkin esiintyy. Uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että sitä sairastavien koirien määrä on kasvanut viime vuosina, tai sitten niitä ei ole ennen tutkittu kunnolla. Adoptio-ohjelmassa oleville koirille tehdään tämän takia varmuuden vuoksi myös leishmaniatestit.

Ehrlichia on ruskean koirapunkin levittämä tauti. Oireet ovat yleensä korkea kuume, joka kestää 2–5 päivää, ja myös niveloireita voi esiintyä. Lisäksi tartunnan saanut koira on hyvin väsynyt, ruokahaluton ja saattaa oksennella ja ripuloida. Tauti voi muuttua hoitamattomana myös krooniseksi, jolloin anemia on merkittävin oire. Tautia voidaan hoitaa antibiooteilla.

Ehrlichia on tietojemme mukaan harvinainen Romaniassa, mutta niin kuin leishmaniaasin kohdalla, testautamme koirat varmuuden vuoksi puutteellisten tilastojen vuoksi.

HUOM! Jos huomaat koirallasi yllä mainittuja loisten aiheuttamia sairauksien oireita, koira pitää viedä heti eläinlääkäriin uusiin testeihin. Testit eivät ole koskaan 100-prosenttisen varmoja tautien pitkän itämisajan vuoksi.

CVBD-kartta

http://www.cvbd.org/en/occurrence-maps/world-map/

MUITA SAIRAUKSIA
Muita sairauksia, joita voi esiintyä Romaniassa ovat muun muassa leptospiroosi, hepatiitti ja parainfluenssa. Adoptio-ohjelmassa olevat koirat ovat kaikki saaneet rokotuksen näihin sairauksiin. Mykoosi eli sienitulehdus on tavallinen koirien vaiva. Tämän lisäksi esiintyy joskus harvinaisempaa demodexiä, eli sikaripunkkia. Romaniassa esiintyy myös jonkin verran TVT:tä (Stickerin sarkoomaa), joka on tarttuva syöpäsairaus. Tämä sairaus on kuitenkin huomattavissa kliinisessä tutkimuksessa.

MULTIRESISTENSSIT BAKTEERIT

Bakteerien resistenssi eli vastustuskyky antibiooteille on jatkuvasti kasvava maailmanlaajuinen uhka sekä ihmisille että eläimille. On arvioitu että vuonna 2050 10 miljoonaa ihmistä kuolee resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Resistenssin syntyyn on vaikuttanut antibioottien yleistynyt ja liiallinen käyttö, antibioottihoidon myötä herkät bakteerit kuolevat ja vastustuskyvyn kehittäneet säilyvät ja siirtävät resistenssiä eteenpäin. Erityinen ongelma ovat bakteerit jotka ovat kehittäneet vastustuskykyä useammalle antibiootille, tällöin mahdollisen infektion hoito vaikeutuu mikäli juuri tämä bakteerikanta aiheuttaa infektion. 

Multiresistenttejä bakteereja todetaan sekä ihmisissä, eläimissä että elintarvikkeissa. Lemmikkieläimissä näitä bakteereja todetaan keskimääräistä enemmän tietyissä ryhmissä. Näitä ovat ulkomailta tuodut koirat ja kotimaista alkuperää olevista koirista etenkin ne jotka ovat saaneet runsaasti antibioottihoitoa esim toistuviin iho- ja korvatulehduksiin (tässä korostuvat tietyt näille vaivoille alttiit rodut) sekä raakaravintoa saavat. Rescue-koirilla näiden bakteerien runsaampi esiintyminen johtuu lähtömaiden antibioottikäytännöistä sekä bakteerien helposta siirtymisestä tiheässä koirapopulaatiossa tarhalla koirasta toiseen. Valtaosa näiden bakteerien kantajista on oireettomia eivätkä saa koskaan ongelmia kantajuudesta. Bakteerien merkitys on suurin populaatiotasolla ja maailmanlaajuisesti, mitä enemmän multiresistentit bakteerit lisääntyvät sitä vaikeammaksi infektioiden hoito käy tulevaisuudessa. Siksi ensisijainen tavoite on vähentää näiden bakteerien esiintyvyyttä ja leviämistä. 
 
Koirilla merkityksellisimmät resistenssikannat ovat MRSP ja ESBL.
 
MRSP (metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudointermedius)
 
S.pseudointermedius on koiran iholla ja limakalvolla elävä bakteeri joka on hyvin yleinen terveillä eläimillä mutta voi aiheuttaa myös infektioita, yleisimmin iho- ja haavatulehduksia. Myös luu- ja nivelinfektiot sekä virtsatietulehdukset ovat mahdollisia.  Kun tämä bakteeri on kehittänyt vastustuskyvyn metisilliinille se on MRSP-kanta.  MRSP ei aiheuta infektioita tavallista S. pseudointermediusta herkemmin mutta mahdollisten tulehdusten hoito hankaloituu kun tehoavia antibiootteja on vähemmän. Terveelle eläimelle MRSP ei ole vaarallinen ja koira onkin usein oireeton kantaja.  MRSP:n esiintyvyys suomalaisissa koirissa on n. 3-10% välillä. 

MRSP leviää yleensä eläinten välisessä kontaktissa mutta saattaa kehttyä myös antibioottihoidon myötä. Myös ympäristö ja välineet kuten harjat ja lelut voivat siirtää bakteereja eläimestä toiseen.  Tämän vuoksi eläinlääkäriasemilla MRSP-kantajaa hoidetaan kosketuseristyksessä.  Ihmiseen MRSP siirtyy todennäköisesti hyvin lyhytaikaisesti eikä ihminen yleensä sairastu MRSP:n aiheuttamaan tulehdukseen, maailmalla on raportoitu vain harvoja yksittäisiä sairastapauksia.  Kun perheessä on MRSP:tä kantava koira on todennäköistä että perheen muut koirat ovat myös kantajia. MRSP voi puhdistua koiran elimistöstä mutta etenkin paljon antibiootteja saaneisiin potilaisiin suhtaudutaan eläinlääkäriasemilla aina riskipotilaina vaikka kontrollinäytteet olisivat puhtaita. 

Hygieniaohjeistus MRSP-kantajan omistajalle: 

-Eläinlääkäriasemille tulee kantajuudesta ilmoittaa ajanvarauksen yhteydessä, näin voidaan estää bakteerien siirtyminen mahdollisesti huonokuntoisiin riskipotilaisiin

-Oireettoman kantajan kanssa voi elää kotioloissa normaalisti mutta hyvästä käsihygieniasta kannattaa huolehtia myös kotioloissa. Jos kätesi tahriintuvat eritteistä, niin pese ne huolellisesti.

-Käytä kertakäyttöhanskoja, kun puhdistat lemmikkisi korvia, käsittelet sen eritteitä tai hoidat se suuta. Pese kädet huolellisesti hanskojen poiston jälkeen.

-Käytä ruoka- ja juomakippojen pesussa vain siihen tarkoitettua tiskiharjaa ja säilytä se erillään

-Jos lemmikillä on infektio, minkä aiheuttaja on MRSP (ihotulehdus, korvatulehdus, haavatulehdus tms.)

*Käytä infektoituneen alueen hoidossa kertakäyttöhanskoja. Pese kädet hanskojen poiston jälkeen huolellisesti. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö on suositeltavaa.

*Laita hoidossa käytetyt sideharsotaitokset, pumpulilaput tms. suoraan jätepussiin.

*Vältä lähikontakteja muihin koiriin  kunnes infektio on parantunut.

 

ESBL (extended spectrum beta-lactamases)

ESBL-ominaisuus on tyypillisimmin E.colissa tai Klebsiellassa jotka ovat molemmat suolistobakteereja.   ESBL aiheuttaa mm virtsatieinfektioita ja yleistulehduksia.  Noin 5% suomalaisista koirista kantaa ESBL-bakteeria (Helsingin Yliopisto 17.11.2017).  ESBL on yleinen myös mm ulkomailla matkustaneilla ihmisillä , esim Aasiassa matkustaneista 70% kantaa suolistossaan ESBL-kantaa matkalta palatessaan (Lääkärilehti 25.11.2013) . ESBL:ää todetaan myös esim siipikarjatuotteissa, 22 prosenttia vuonna 2016 vähittäismyynnissä olleesta tuoreesta broilerinlihasta sisälsi antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL- tai niiden kaltaisia bakteereja (Evira, 6.4.2017)
 
ESBL-kantajuus saattaa siirtyä lemmikistä omistajaan (ja päin vastoin) eritteiden välityksellä ja lähikontaktissa (naaman nuoleminen, lemmikki nuolee astiat jne).  On todennäköistä että ESBL-kantajuus on kaikilla perheen lemmikeillä jos se todetaan yhdellä. ESBL-kantajuudesta puhdistuminen on mahdollista mutta kantajuuden kestosta ei ole varmaa tietoa.
 
Hygieniaohjeistus ESBL-kantajan omistajalle:
 
-Oireettoman kantajan kanssa voi elää kotioloissa normaalisti mutta hyvästä  käsihygieniasta kannattaa huolehtia myös kotioloissa. Jos kätesi tahriintuvat eritteistä (esim. virtsa, uloste, kuola), niin pese ne huolellisesti.
-Jos lemmikilläsi on todettu ESBL-kantajuus, niin kannattaa siitä ilmoittaa omaan hoitoyksikköön asioidessasi terveydenhuollossa. Hoitohenkilökunta arvioi mahdollisen seulonnan tarpeellisuuden.
-Ilmoita kantajuudesta eläinlääkäriasemalle ajanvarauksen yhteydessä, ESBL-kantajat hoidetaan kosketuseristyksessä.
-Kun käsittelet sisällä lemmikin ulostetta tai virtsaa, käytä kertakäyttöhanskoja. Imeytä eritteet paperiin, mikä laitetaan suoraan jätepussiin. Pyyhi alue, missä ulostetta/virtsaa oli esimerkiksi Virkon-liuoksella (desinfektioaine). Pese kädet huolellisesti hanskojen poiston jälkeen. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö on suositeltavaa.
-Kerää lemmikin ulosteet ulkoa pois bakteerien siirtymisen minimoimiseksi.
-Jos lemmikillä on infektio, minkä aiheuttaja on ESBL-ominaisuuden omaava bakteeri (esim. haavatulehdus tms.)
*Käytä infektoituneen alueen hoidossa kertakäyttöhanskoja. Pese kädet hanskojen poiston jälkeen huolellisesti. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö on suositeltavaa.
*Laita hoidossa käytetyt sideharsotaitokset, pumpulilaput tms. suoraan jätepussiin.
*Jos eritteitä on pinnoilla, pyyhi pinnat huolellisesti esimerkiksi Virkonilla.
*Jos kyseessä on virtsatietulehdus, siivoa virtsalammikot sisällä kuten edellä on mainittu.
*Vältä kontakteja muihin koiriin, kunnes infektio on parantunut.
-Älä anna lemmikin nuolla kasvojasi.
-Käytä kertakäyttöhanskoja koskettaessasi lemmikkisi suuta tai peräaukon aluetta, esim. harjatessasi sen hampaita tai pestessä sen peräaukon ympärystä. Pese kädet huolellisesti hanskojen poisto jälkeen. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttäminen on suositeltavaa.
-Käytä ruoka- ja juomakippojen pesussa vain siihen tarkoitettua tiskiharjaa ja säilytä se erillään.
 
MRSP:n vaikutus käytännön elämään liittyy siis lähinnä muihin lähikontaktissa oleviin (perheessä eläviin) koiriin ja eläinlääkärikäynteihin.  Perheen ihmisille MRSP ei yleensä aiheuta riskiä. ESBL:n suhteen riskiryhmiä ovat  lisäksi immuniteetin mahdollisen puutteellisuuden vuoksi mm. HIV- ja syöpäpotilaat, maksa- ja munuaissairaat, eilnsiirto- ja pernanpoistopotilaat, immunosuppressiivista lääkitystä saavat, alkoholistit, pikkulapset, raskaana olevat ja vanhukset. 
 
Kartoitamme otantatestien kautta bakteerien mahdollista esiintyvyyttä STD:n tarhalla ja raportoimme siitä tulevaisuudessa
 
Suosittelemme että kaikki kauttamme adoptoidut koirat seulotaan multiresistenttien bakteerien varalta ja edellä mainittuja hygieniaohjeita noudatetaan siihen asti etenkin mikäli perheessä on immuunipuolustukseltaan alentunut henkilö tai lemmikki.  Myös mahdolliset muihin riskiryhmiin kuuluvat lemmikit on suositeltavaa seuloa taustasta riippumatta. 
 
Mikäli perheessänne on immuniteetiltaan heikentynyt perheenjäsen tai pikkulapsia ja harkitsette adoptiota ottakaa yhteyttä adoptiot@koirienystavat.com 
 
Seuraamme tilannetta ja toivomme mahdollisimman monen adoptioperheemme seulovan nämä bakteerit ja ilmoittavan tulokset, myös negatiiviset, osoitteeseen adoptiot@koirienystavat.com
 
lisätietoa myös: pia@koirienystavat.com
 
Aiheeseen liittyen:

MRSP:stä

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/laakitseminen/antibioottiresistenssin-seuranta/usein-kysyttya-mrspsta/

MRSP:stä  

http://www.evidensia.fi/hoitovinkit/koirat/antibiooteille-vastustuskykyinen-bakteeri-koiralla-mika-mrsp/

ESBL:stä

ESBL, potilasohje

infoteksti:

ELL Tanja Hakkarainen

Galgos del Fenix

Muokattu KKY:n yhteystiedoin alkuperäisen kirjoittajan luvalla

© 2012 Kodittomien koirien ystävät | Hemlösa hundars vänner | Friends of Homeless Dogs | info@koirienystavat.com