Giuseppa tuli Suomeen maaliskuussa 2009. Toukokuussa sijoitettuna kotihoitoon hän leikin tiimellyksessä reväytti takajalan polven ristisiteen ja ainoa hoito vammaan oli leikkaus, jonka kustannusarvio nousi 700 euroon. Voittoa tuottamattomalle aatteelliselle yhditykselle rahojen löytyminen on vaikeaa.
Giusepan kuulumisia
18.5.2009
Giuseppa leikataan Lahdessa 20.5. Päivitämme tänne kuvia ja uutisia leikkauksen jälkeen.
Tuhannet kiitokset kaikille auttajille, että Giuseppa saa ansaitsemaansa hoitoa!
21.5.2009
Giusepan keräys on on nyt lopetettu. Tuhannet kiitokset kaikille osallistujille! Giusepan kuulumisia päivitetään pian.
22.5.2009
Giusepan leikkauspäivä
On keskiviikkoaamu, 20.5.2009. Kello on viisi aamulla ja herätyskello soi. Nousen ylös ja hiippailen keittiöön laittamaan kahvin tulemaan ja yritän olla herättämättä vielä tytärtäni. Koiratkin, oma koirani Aava sekä hoitokoirani Tindra ja Giuseppa katselevat ihmeissään, että miksi emäntämme jo nyt on hereillä. Yöllä en saanut paljoa nukutuksi. Sen verran paljon tuleva päivä kuitenkin jännittää. Jostain syystä en kuitenkaan tunne itseäni väsyneeksi vaan alan heti tekemään aamutoimia.
Kannan Giusepan takapihalle tekemään hätänsä ja sen jälkeen lähden käyttämään Tindran ja Aavan juoksu jalkaa aamulenkillä. Giuseppa katsoo jälleen kerran surullisen näköisenä peräämme, kun taas joutuu jäämään kotiin, vaikka muut pääsevät mukaani ulos. Aamulenkki suoritetaan sanan mukaisesti juosten, sillä meillä ei ole kovin paljon ylimääräistä aikaa tänä aamuna!
Tullaan kotiin ja onkin aika herätellä jälkikasvu ja tehdä tytölle aamupalaa. Juon kolme kuppia kahvia, mutta itse en saa aamupalaa alas. Sen verran tuntuu perhosia olevan vatsassa.
Giuseppa on edellisenä iltana saanut viimeeksi ruokaa ja samalla olen illalla antanut matkapahointilääkkeen koiralle. Giuseppa nimittäin voi autossa aina todella huonosti ja matkapahoinvointia tulee lyhyelläkin matkalla, ja tänään meidän pitää matkustaa kuitenkin Lahteen asti. Aava ja Tindra tapansa mukaan alkavat leikkimään keskenään ja Giuseppa on hyvin vaisun oloinen. Ihan kuin tyttö arvaisi, että tänään tapahtuu jotain normaalista poikkeavaa.
Kello lähentelee kuutta ja on aika lähteä viemään Tindra hoitoon Pialle Helsinkiin. Tindra on vietävä hoitoon, kun sitä ei voi jättää kotiin yksin edes koirakaverin kanssa eroahdistuksen takia. Muut jäävät vielä kotiin, kun Tindran kanssa lähdemme ajelemaan Pian luokse. Alkumatka sujuukin nopeasti, mutta päästyämme Lahden moottoritielle alkaa näkyä jo ruuhkaa ja minä jännitän, että ehdinkö tarpeeksi ajoissa hoitamaan kaiken, että olemme varmasti ajoissa eläinlääkärissä. Lopulta pääsemme Pian luokse ja hän jo koiriensa kanssa odotteleekin meitä pihalla. Vaihdamme pikaisesti viime hetken kuulumiset ja sitten minun onkin jo aika lähteä ajamaan takaisin Järvenpäähän.
Matkalla kotiin käyn hakemassa kyytiini kaverini Minnan, joka lähtee mukaamme kartanlukijaksi ja henkiseksi tueksi. Tulemme kotiin, jossa ovella vastaan jo iloisesti häntäänsä heiluttaen tulee oma koirani Aava ja Giuseppa katselee tuloamme olohuoneen nurkasta. Giuseppa harvoin tulee ovelle vastaan, kun saavun kotiin, sillä liikkuminen kipeän polven takia on aika tuskallista tytölle.
Nopeasti pakkaamme autoon vilttejä ja pyyhkeitä, eväät reppuun ja ajo-ohjeet käteen. Kannan Giusepan autoon ja sulloudumme kaikki pieneen fiatiini tyttäreni, Minna ja minä ja matkamme Lahden eläinlääkäriasemalle voi alkaa.
Matka sujuu hyvin ja vähän vaille kahdeksan saavummekin Lahteen ja nyt olenkin täysin kartanlukijani "armoilla". Hienosti tuleekin ajo-ohjeita sekä etu- että takapenkiltä ja hyvin löydämme perille eläinlääkäriasemalle. Kannan Giusepan ulos ja yritän vielä saada tytön tekemään hätänsä, mutta taidamme kaikki vaan jännittää lääkäriin menoa ja Giuseppa vaan seisoo paikallaan ja katsoo ihmeissään ympärille. Vedämme hetken henkeä ja rauhoitumme eläinlääkärin pihalla ennenkuin menemme sisälle.
 Menomatkalla autossa |
 Eläinlääkäriaseman pihalla |
|---|
 Giuseppa miettii |
 Giuseppa saanut rauhoittavaa |
|---|
Sisällä eläinlääkäriasemalla emme joudu odottamaan kauaa, kun Giuseppa kutusutaan sisälle lääkärinhuoneeseen. Lääkäri tutkii Giusepan ja kehuu tätä, kun tyttö on niin rauhallinen ja käyttäytyy hienosti lääkärin tutkiessa ja minä olen tietenkin ylpeänä kotihoitajana vieressä. Lääkäri laittaa pistoksella Giusepalle antibioottia ja rauhoittavaa ja ohjaa meidät sitten rauhalliseen paikkaan odottamaan seuraavia toimenpiteitä.
Ei mene kuin muutama minuutti, kun Giusepan pää alkaa roikkua, kun rauhoittava lääke alkaa vaikuttaa. Kohta Giuseppa jo makaa lattialla ja melkein meinaa nukahtaa, mutta hoitaja tulee ja pyytää nostamaan Giusepan pöydälle. Nostan rentona makaavan koiran pöydälle ja hoitaja alkaa ajelemaan karvoja Giusepan oikeasta takajalasta jonka jälkeen leikkauskohta pestään. Giuseppa välillä vielä havahtuu ja pyristelee vähän vastaan, mutta rauhoittuu, kun silittelen sitä ja puhun tytölle rauhoittavasti.
 |
 |
|---|
Kannamme hoitajan kanssa yhdessä Giusepan toiseen huoneeseen leikkauspöydälle. Saamme vielä seurata vierestä, kun Giusepalle laitetaan kanyyli tippaletkua varten ja kohta onkin meidän aika poistua leikkaushuoneesta, kun lääkäri saapuu paikalle. Kello on vähän vaille yhdeksän, ja meitä neuvotaan tulemaan takaisin puolenpäivän maissa. Vielä viimeiset silitykset Giusepalle, ja sen jälkeen lähdemme pois, jotta leikkaus voi alkaa.
 Giuseppaa valmistellaan leikkaukseen |
 Giuseppa leikkauspöydällä |
|---|
 |
 |
|---|
Palaamme autolle ja lähdemme ajelemaan Lahden keskustaan päin miettien, miten saisimme muutaman tunnin kulumaan. Onneksemme silmiimme osuu Lahden perhepuisto, jonne päätämme mennä tutustumaan. Tyttäreni on aivan innoissaan, sillä paikkahan on todellinen "paratiisi" kahdeksan vuotialle lapselle! Siellä riittäisi tekemistä ja puuhaa vaikka koko päiväksi. Itse en oikein osaa rentoutua, kun meneillään oleva leikkaus ja sen jälkeiset lähipäivät pyörivät mielessä ja huolettavat. Aika kuluu onneksi kuitenkin aika nopeasti tytön leikkiessä ja eväitä syödessämme ja koittaakin hetki, että saamme lähteä takaisin eläinlääkäriasemalle.
Saavumme takaisin eläinlääkäriin ja meidät viedään Giusepan luokse. Tyttö makaa häkissä kauluri päässä ja on jo herännyt nukutuksesta, mutta on vielä hyvin väsyneen oloinen. Lääkäri tulee vielä juttelemaan kanssani ja kertoo leikkauksen menneen hyvin. Hän antaa vielä hoito-ohjeita ja toivottaa pikaista paranemista Giusepalle. Käyn maksamassa eläinlääkärilaskun ja saan mukaani Giusepan lääkkeet ja kirjalliset kotihoito-ohjeet. Hoitaja tulee avaamaan häkin ja kumarrun Giusepan luokse. Enää en voi pidätellä kyyneleitä. En mahda mitään, että kipeän koiran näkeminen nostaa kyyneleet silmiini joka kerta. Hoitaja kuitenkin kannustaa minua hienosti ja sanoo, että kaikki on nyt hyvin vaikka Giusepalla onkin nyt kipuja ja toipumiseen menee aikaa. Otan Giusepan syliini ja kannan tytön autoon. Matka takaisin kotiin Järvenpäähän voi alkaa.
 Giuseppa leikkauksen jälkeen |
 Giuseppa autossa matkalla kotiin |
|---|
Kotimatka menee aika hyvin. Minä olen kuskina ja Minna istuu takapenkillä Giusepan kanssa ja rauhoittelee välillä levotonta Giuseppaa. Kotimatka sujuu yllättävän nopeasti. Käymme viemässä Minnan kotiin ja ajamme vielä pari kilometriä omaan kotiimme. Kannan Giusepan sisälle valmiiksi pedattuun paikkaan. Giuseppa on hyvin väsynyt ja nukahtaa melkein välittömästi.
 |
 |
|---|
Giuseppa nukkuu melkein koko illan. Välillä tyttö käy juomassa ja kannan Giusepan ulos tekemään hätänsä. Istun lähes koko illan Giusepan vieressä, sillä en uskalla päästää tyttöä vielä itse liikkumaan. Pian koittaakin ilta ja on aika käydä nukkumaan. Teen itselleni pedin olohuoneen lattialle Giusepan pedin viereen.
Yö on vähän levoton. Kipulääkkeistä huolimatta Giusepalla tuntuu olevan jonkin verran kipuja. Annan tytölle välillä vettä ja kannan jälleen pihalle. Lopulta Giuseppa asettuu lattialle, viereeni patjalle, kainalooni nukkumaan. Giuseppa painautuu ihan kiinni minuun, silittelen tyttöä ja Giuseppa nukahtaa vihdoinkin.
Nyt on perjantai ja leikkauksesta on kulunut pari päivää. Giuseppa on vielä pitkään toipilas, mutta nyt tyttö pystyy jo itse kävelemään pihalle ja keittiöön syömään ruokansa. Giusepalla on antibioottikuuri päällä ja kipulääkkeitä joudutaan antamaan vielä päivittäin varmaan ainakin parin viikon ajan. On kuitenkin hienoa nähdä jo vähän paranemista tytön voinnissa leikkauksen jälkeen ja ihanaa nähdä, kun ruoka taas maistuu Giusepalle.
Sydämellinen kiitos Giusepalta, minulta ja koko yhdistyksemme puolesta kaikille teille, jotka osallistuitte keräykseen ja mahdollistitte Giusepan pääsyn leikkaukseen! Päivitämme jatkossa Giusepan kuntoutumisen edistymisestä tänne säännöllisin välein.
Heidi
16.6.2009
Giusepan leikkauksesta on nyt kulunut neljä viikkoa aikaa. Tyttö on mielestäni ihmeen hyvin toipunut operaatiosta.
Alkuun ensimmäiset leikkauksen jälkeiset yöt olivat aika hankalia, kun Giusepalla oli kipujen takia aika vaikeaa rauhoittua nukkumaan ja iso kaulurikin päässä vaikeutti koiran rauhoittumista, mutta onneksi kuitenkin Giusepan yöt pian rauhoittuvat suhteellisen normaaliksi.
Maanantaina, 1.kesäkuuta saimmekin mennä jo lääkäriin poistattamaan tikit jalasta. Lääkäri kehui jälleen Giuseppaa, kun tyttö osasi jälleen olla niin hienosti lääkärin vastaanotolla. Ja onneksemme myös leikkaushaava oli siisti ja parantunut tosi hienosti.
Nyt kun tosiaan neljä viikkoa on kulunut leikkauksesta, niin Giuseppa kävelee jo aika hyvin neljällä jalalla ja olemmekin saaneet luvan jo käydä pienilllä lenkeillä. Tyttö käyttää leikattuakin jalkaa melkein normaalisti. Ainoastaan jos Giuseppa makaa paikoillaan pidemmän aikaa, niin liikkeelle lähtiessä tyttö vähän aristaa leikattua jalkaa, mutta se on kuulemma ihan normaalia.
Nyt odotamme vielä, että pääsemme leikkauksen jälkitarkastukseen ja toivomme kovasti, että Giuseppa saisi "terveen" paperit, vaikka toipuminen kaiken kaikkiaan viekin arviolta noin puoli vuotta aikaa.
Heidi
Saadut lahjoitukset ja kulut
|
MH Yhteensä |
40 € 694 € |
Ontumatutkimus Yhteensä |
81,20 € 751,10 € |
- Log in to post comments