ICAWC 2011 referaatti

Leishmania



Leishmania oli yksi keskustelun kuumista perunoista. Virbac on nyt julkaissut Ranskassa kaikkien aikojen ensimmäisen leishmania-rokotteen, ja sen tehoa jäädään innolla odottamaan. Leishmania on hietasääsken levittämä loissairaus ja yleinen Välimeren ympäristössä. Sitä voidaan hoitaa mutta ei parantaa. Hoitoennuste riippuu monesta tekijästä. Diagnosoimista vaikeuttavat loissairauksille tyypilliset oireettomat jaksot, joiden aikana edes verikokeesta on vaikea löytää viitteitä leishmaniaan. Markkinoilla on erilaisia pikatestejä leishmanian ja monen muun loissairauden toteamista varten. Eläinlääkäreiden suositus oli, että jokainen positiivinen pikatesti varmistetaan verikokeella. Sairaaksi todettujen eläinten kuljettaminen maahan, jossa sairautta ei vielä esiinny, ei juuri saanut ymmärrystä eläinlääkäreiltä.



Mikrosirut



Malta on säätänyt koirien ja kissojen mikrosirutuksen pakolliseksi ensi kesään mennessä. Monet maltalaiset kuitenkin uskovat, että tunnistesiru lisää eläimissä syövän riskiä, etenkin jos siru liikkuu eläimen elimistössä. Eläinlääkäripaneeli oli varsin yksimielinen siitä, että sirulla ja syövällä ei näyttäisi olevan minkäänlaista syy-yhteyttä. Sen sijaan he painottivat, että huomattava määrä eläimiä menehtyy tunnistemerkinnän puuttumisen vuoksi.



Naksutinkoulutus ja koiran virikkeistäminen



Carolyn Menteith avasi päivän luennoimalla naksutinkoulutuksesta. Hän, samoin kuin myöhemmin Steve Goward, painotti koiran henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä myös tarhaolosuhteissa. Kaikki koirat kaipaavat henkisiä haasteita, virikkeitä ja mahdollisuuden oppia uutta. Koirien kouluttamisen pitää kuitenkin olla jotakin, mitä tehdään koiran kanssa, ei koiralle.



Menteith vakuutti yleisönsä opettamalla koiratarhalta mukaan napatun koiranpennun istumaan, rauhoittamalla hyvin aran nuoren koira naksuttimen avulla sekä kouluttamalla kollegaansa Sarah Fisheriä naksuttimella.



Samalla puhuttiin rankaisemisen hankaluudesta ja siitä, kuinka tärkeää on, että koira pitää koulutustilanteesta ja odottaa sitä seuraavanakin päivänä.



Steven esitelmä kaikkine halpoine virikkeistämisvinkkeineen kannattaa lukaista ICAWCin sivuilta.



Tarttuvat taudit



Nottinghamin yliopiston tutkijat, tohtorit Rachel Dean ja Jenny Stavinsky pitivät yhteisen luennon koirien ja kissojen tarttuvista sairauksista esimerkkeinään koirien ja kissojen parvovirukset, kissaflunssa sekä kennelyskä. Lähtökohtana oli, että suuri määrä eläimiä merkitsee suurta määrää pöpöjä (”bug”) sekä suurta määrää stressiä, joka laskee eläinten vastustuskykyä. Kun lisäksi otetaan huomioon, että pöpöt ovat muuntautumiskyvyssään ihmistä viisaampia, ne ovat tarhaympäristössä aina voitolla.



Luentonsa aikana Dean ja Stavinsky puhuivat a) ennaltaehkäisystä, b) suojaamisesta ja c) pahimman sattuessa sairauden hallitsemisesta.



a) yleisestä terveydestä huolehtiminen, heikoimpien suojeleminen sekä rokottaminen

- taudista riippuen haavoittuvaisimpia ovat tavallisesti pennut, vanhukset, muutoin sairaat, tiineet sekä imettävät eläimet

- ympäristön vaikutus: millaisessa kontaktissa eläimet voivat olla toisiinsa, millaisia taudinvälittäjiä on (ruokakupit, hiekkalaatikot, ihmiset, siivousvälineet, viemärit, kuivikkeet, pinnat), karanteeni- ja eristystilojen mahdollisuus

- hygienia



b) erilliset karanteeni- ja eristystilat (uudet eläimet ja sairaat eläimet eivät kuulu samaan tilaan!) rokotusten antama immuunisuoja, siisteys



c) varhainen ongelman tunnistaminen ja siitä tiedottaminen (kaikkien on tiedettävä tartunnasta)

- tilanteen mukaan tarhan sulkeminen kokonaan tai osittain

- terveet on aina käsiteltävä ensin, vasta sitten sairaat

- harkittava tilanteen mukaan eutanasiaa, sillä monista sairauksista kehittyy helposti epidemioita



Kiinnostavaa oli myös, että koirien ja kissojen parvovirukset samoin kuin kissaflunssa ja kennelyskä ovat keskenään hyvin samantapaisia sairauksia ja voivat levitä lajista toiseen, joissakin tapauksessa myös ihmiseen tai saada alkunsa ihmisestä, vaikka viimeksi mainittu on sangen harvinainen ilmiö. Ongelmallista on, että siinä missä parvo saa koiran oksentamaan ja ulostamaan verensekaista ripulia, moni kissa tulee vain hyvin huonovointiseksi ja kuolee äkisti, vaikka ripuliakin toki esiintyy.



Parvovirus elää ilman isäntäeläintä vain muutamia tunteja, joten suurin uhka tarhaolosuhteissa on eläinten väliset suorat kontaktit. Eri eläimiä hoitava ihminen voi kuitenkin toimia taudin välittäjänä, joten hyvä hygienia on tarpeen. Tässä kohtaa jokainen tarhavierailulle osallistunut tunsi luonnollisesti piston sydämessään, koska edeltävänä päivänä olimme kaikki rapsutelleet eri aitausten eläimiä ja auttaneet bakteereja leviämään eläimestä toiseen, vaikka se ei tietenkään ollut tarkoituksemme.



Parvoa vastaan on kehitetty hyvin tehoavia rokotteita, kun taas lukuisista eri viruksista ja bakteereista muodostuvat kissaflunssa ja kennelyskä ovat heikommin hallittavissa rokotteilla; sairastumisen todennäköisyyttä voidaan pienentää, muttei läheskään kumota.



Kennelyskä saa koiran yskimään ärtyisänkuuloisesti, kun kissat puolestaan vaikuttavat vilustuneilta, mutta eivät yski.



Tarttuvien tautien kohdalla voi todella sanoa, että tieto lisää tuskaa. Ei kuitenkaan eläinten tuskaa, vaan ihmisten. Toivottavasti ahdistus johtaa käytännön toimiin tarhoilla, jotta tarhaeläimet saisivat elää terveempää elämää (toivottavasti) sen lyhyen ajan, jonka tarhalla viettävät.



Koiran hankkiminen lapsiperheeseen



Lemmikkiterapiaa hyödyntävä yhdysvaltalaispsykologi Liz Teal antoi muutamia kallisarvoisia ajatuksia kaikille, jotka sijoittavat koiria uusiin koteihin. Hän keskittyi erityisesti lapsiperheisiin, jotka ovat Yhdysvalloissa riskialtein ryhmä hylkäämään koira.



Puheessa korostui odotusten kohtuullisuus. Koko perheen tulee ymmärtää, mitä koiralta voi odottaa ja mitä siltä ei voi odottaa. Kaikkien on myös ymmärrettävä koiran tapaa viestiä (ymmärtää murina loitontavana eleenä eikä sodanjulistuksena jne.). Lounaan jälkeen esiintynyt Liz painotti myös, että kaikki eläimet purevat - mekin olimme juuri pureskelleet lounaan alas kurkuistamme. Kysymykseen ”pureeko koira” on siis vain yksi vastaus – kaikki koirat purevat.



Adoptoidessaan koiria uusiin koteihin Liz haluaa varmistaa erikseen, että jokainen perheenjäsen sitoutuu juuri kyseiseen eläimeen. Siksi adoptiohakemuksessa on aina mukana värityskuvia. Liz antaa perheelle myös paperin, jonka laidassa juoksevat tunnit aamuherätyksestä alkaen. Hän pyytää perhettä kirjaamaan siihen päiväohjelmansa ja vertaamaan päivyriä sitten koiran tai kissan lajityypilliseen päivään, ennen kuin eläintä tosissaan edes harkitaan. Jos koiralle on aikaa vasta iltamyöhällä, se on koiralle epälajityypillinen aika olla virkeä.



Koirien pyydystäminen



40 vuotta ammattimaisesti koiria pyydystänyt ja koiranpyydystäjiä ympäri maailmaan kouluttanut Brian Faulkner opetti ”koiran kiinniottamista idiooteille”. Samalla hän tuli selventäneeksi OIE:n kansainvälisiä sääntöjä, jotka toimintaa rajoittavat.



Säännöt ovat itse asiassa lyhyet ja ytimekkäät: on käytettävä vähäisintä mahdollista voimaa ja pyydystämisessä käytettävässä silmukassa pitää olla suojus tai pehmuste, pelkkä rautalanka ei siis riitä.



Tätä seurasi kuvakavalkadi itse tehdyistä kidutusvälineistä ympäri maailmaa. Faulkner kertoi avoimesti siitä, kuinka aivan kaikki voi mennä pieleen koirien pyydystämisessä. Mikä tahansa vaihe prosessin aikana voi aiheuttaa eläimelle suurta tuskaa tai tappaa eläimen. Järkyttävä kuvamateriaali näytti eripuolilla maailmaa käytettäviä kotitekoisia viritelmiä, paiskomista, tahallista vahingontekoa ja tappamista.



Yhtä hämmästyttävää oli myös, kuinka helposti kulkukoiran voi pyydystää. Alueilla joissa koirat eivät halua olla missään tekemisissä ihmisten kanssa, koiria on ensin ruokittu kaduille ja opetettu siten ihmisten ja pyydystysvälineiden läsnäoloon. Lopullinen kiinniottamisoperaatio koostui siitä, että koira syö paikalla, jonne ”ansa” on viritetty. Koira kannetaan vieressä seisovaan autoon ja vapautetaan. Koira on häkeltynyt korkeintaan parin sekunnin ajan.



Faulkner painotti kuitenkin myös sitä, että aina paraskaan koiranpyydystäjä ei pärjää ilman nukutusnuolia. Koiran kiinniottamisessa on aina käytettävä pienintä mahdollista voimaa, ja joskus helpointa koiralle ja pyydystäjälle on koiran rauhoittaminen. Siihen liittyy kuitenkin monia riskejä, koska koiran painoa voi vain arvioida nukutusainetta arvosteltaessa ja koira voi ennen uinahtamistaan joutua hankaluuksiin.



Lääkäri voi määrätä lääkkeeksi koiran



Dogs Trustin eläinlääkäri Paula Boyden esitteli järjestön uutta kampanjaa, joka perustuu laajamittaisiin Britanniassa tehtyihin tutkimuksiin koiran terveysvaikutuksista. Koiralliset ihmiset sairastavat ja kuluttavat sen mukaan vähemmän lääkäri- ja sairaalapalveluja, toipuvat nopeammin sairauksista ja operaatioista, eivät masennu yhtä herkästi kuin koirattomat ja heillä on alhaisempi verenpaine.



Näiden tietojen avulla markkinoidaan paitsi koiran hankkimista tai vapaaehtoistyötä koirien parissa, vedotaan myös lapsiperheisiin, jotta he eivät luopuisi koirastaan niin helposti.