Romanian kulkukoiraongelma sai alkunsa jo 80-luvulla, kun diktaattori Ceausescu halusi toteuttaa Romanian teollistumisen. Ihmiset pakotettiin muuttamaan maaseudulta kaupunkeihin. Koska asuntopula oli valtava, päätti Ceausescu tuhota pientalot ja rakentaa niiden tilalle isoja kerrostalorakennuksia. Kun asukkaiden määrä kasvoi, joutui moni perhe asumaan jopa samassa asunnossa, ja tässä vaiheessa kaikki eläimet laitettiin ulos kaduille. Ne lisääntyivät tietysti nopeasti, ja pian kadut olivat täynnä kodittomia koiria ja niiden pentuja. Bukarestin kaupunginjohtaja päätti, että nopein keino päästä koirista eroon oli joukkolopetukset, ja muut kaupungit tekivät samoin perässä.
Yli 20 vuoden ajan on kulkukoiria jahdattu, pyydystetty ja lopetettu mitä julmimmin keinoin. Niitä on ammuttu, myrkytetty, hirtetty, poltettu sekä tungettu pieniin tarhatiloihin kuolemaan nälkään ja janoon. Tavallisin keino lopettaa koiria kunnallisilla tarhoilla on ollut myrkkyruiske suoraan sydämeen, ja koska puudutusta tai rauhoittavaa ei olla käytetty, tarkkuus ei usein ole ollut kovin hyvä, vaan ruiske on joutunut esim. keuhkoihin, mikä tietysti johtaa pitkittyneeseen ja tuskalliseen kuolemaan. Nykyään, vuosikymmeniä kestäneiden systemaattisten joukkolopetuksien jälkeen, voimme todeta, että Romaniassa on yhtä paljon kulkukoiria kuin ennenkin, ellei jopa enemmän.
Romania sai uuden eläinsuojelulain tammikuussa 2008, jonka mukaan terveitä kulkukoiria ei saanut tappaa. Eläinsuojelulaista huolimatta koiren tappamista jatkettiin epävirallisesti ja yleisesti esim. myrkyttämällä.
Tilanne kääntyi huonompaan syksyllä 2013, kun kulkukoirien väitettiin tappaneen pikkupojan Bukarestissa. Romanian presidentti ja lehdistö villitsivät kansalaiset koiravihaan ja onnistuivat viemään läpi lain, jonka myötä koirat tapetaan 14 päivää kiinnioton jälkeen kunnallisilla tarhoilla, ellei kaupungin pormestarilla ole taloudellisia mahdollisuuksia pitää koiria tarhalla pidempään. Koirien tappokeinot ovat kaupungin tarhoilla epäinhimillisiä ja julmia. Uusi laki on kannustanut myös koirien joukkosieppauksiin ja surmaamisiin tarhoilla, koska tarhat saavat rahaa tapetuista koirista.
Presidentti sai tukea järjettömälle lakiesitykselleen valistumattomilta kansalaisilta, jotka uskoivat tämän lupauksia kitkeä kulkukoirat kaduilta tappamalla. Tunnettu tosiasia kuitenkin on, ettei kulkukoiraongelma ratkea tappamalla vaan sterilointiohjelmilla ja kansaa valistamalla. Tappamisen jatkuminen kuitenkin sallitaan kaikista faktoista huolimatta, sillä koirientappobisnes lihottaa korruptoituneiden romanialaispoliitikkojen lompakoita.
Kaikkialta Euroopasta ja myös EU:n taholta protestoitiin barbaarista tappolakia vastaan muun muassa adressein, vetoomuksin ja mielenosoituksin, mutta laki hyväksyttiin niistäkin huolimatta. Romania otti valtavan harppauksen taaksepäin, ja uusi laki johti ilmapiiriin, jossa kulkukoirat ovat vapaata riistaa julmille ihmisille. Lain myötä raakuuksien määrä lähtikin uuteen nousuun, ja paikalliset eläinsuojelijat ovat joutuneet lujille, sillä eläinviha kohdistuu myös heihin.
Save the Dogs on joutunut neuvottelemaan toiminta-alueensa vaihtuvien pormestareiden kanssa lukuisia kertoja koirien tilanteesta ja STD:n toiminnan tukemisluopauksista huolimatta järjestäin lupaukset on pyörretty. Koirien kiinniotot ovat jälleen arkipäivää 2018 ja STD Sara Turettan johdolla taistelee pahamaineisen Ovidiun tappotarhan lopettamisen puolesta. Cernavodan kaduilta kiinniotetut koirat päätyvät Ovidiuun, jossa ne kuolevat nälkään, janoon ja hoidon puutteeseen. Kiinniottajat eivät välitä, onko koira korvamerkitty, omistettu tai katukoira. STD:n tarhalla ei yksinkertaisesti ole tilaa yhtä-aikaa kaikille katujen koirille.
Tuoreimmät päivitykset tilanteesta KKY:n facebook sivuilta https://www.facebook.com/koirienystavat/