Lainsäädäntö Romaniassa

Ennen vuotta 2001: Romaniassa ei ollut minkäänlaista lakia koskien eläintensuojelua tai kulkukoiratilanteen hallintaa.

2001: Hallituksen pikainen päätöslauselma 155/2001, hyväksytty lailla 227/2002 koskien kulkukoiratilanteen hallintaa. Päätös kuuluu, että kulkukoirat tulee pyydystää ja pitää kunnallisella tarhalla. Ellei kukaan hae koiraa seitsemän päivän kuluessa, koiran saa adoptoida yksityinen ihminen tai eläinsuojeluorganisaatio. 14 päivän jälkeen kiinniottamisesta koira lopetetaan inhimillisin keinoin ja vain eläinlääkärin toimesta. Koirien ruumiita ei saa käyttää nahan, lihan, rasvan, proteiinin, lihaluujauhon tai muiden tuotteiden valmistuksessa. Paikalliset eläinsuojeluyhdistykset saavat osallistua koirien tarhaukseen sekä hoitotoimenpiteisiin ja sterilointiin, adoptioihin ja lopetuksiin, mikäli haluavat. Koiratappeluihin osallistuminen tai niiden järjestäminen on kiellettyä, eikä koirille saa aiheuttaa tuskaa tai kärsimystä. Eläinlääkintä- ja elintarviketurvallisuusviraston (ANSVSA) tarkastajat määräävät sakkoja tämän päätöksen rikkomisesta.

2002: Hallituksen pikainen päätöslauselma no. 55/2002, hyväksytty lailla 60/2003 koskien vaarallisia tai aggressiivisia koiria. Koiratappeluiden järjestäminen, niihin osallistuminen tai harjoitteleminen on kielletty ja voi johtaa vankilatuomioon. Vaaralliset koirat (tappelukoirat sekä muut laissa mainitut rodut) pitää steriloida sekä tunnusmerkitä tatuoinnilla tai mikrosirulla.

2004: Laki nro. 205/2004 koskien eläinten suojelua. Laki tarjoaa tarvittavat keinot taata eläimille riittävät elinolosuhteet ja hyvinvoinnin, oli niillä omistajaa tai ei. Kulkukoirakannan kontrollointi Romanian alueella tapahtuu määrätyn ohjeistuksen mukaan. Eläimen omistajan on annettava eläimelle riittävästi ruokaa ja vettä, suojaa, liikkumistilaa, hoivaa ja huomiota. Omistaja ei saa kohdella eläimiään huonosti, esimerkiksi lyömällä, kiduttamalla tai aiheuttamalla muuten eläimelle kipua tai kärsimystä. Eläinlääkintä- ja elintarviketurvallisuusvirasto ja sisäministeriö toimivat tämänhetkisen lain toimeenpanijoina ja vastaavat rangaistusten langettamisesta (lain loukkaaminen katsotaan rikkomukseksi).

2004: Hallituksen päätös 955/2004 – Kehykset säännöksiin julkisten palveluiden järjestämisestä ja toteuttamisesta julkisten sekä paikallisten yksityisten tahojen etujen mukaisesti. Julkisilla varoilla tulee:

• laatia ja vakiinnuttaa ohjeet kulkukoirien kuljetukseen, hoitoon ja hävittämiseen.
• varmistaa koiran suojeleminen Euroopan eläinsuojelunormiston* mukaisesti.
• koota kulkukoiria, joista asukkaat tekevät kirjallisen valituksen.
• hoitaa koiria, rokottaa ja suorittaa niille loishäädöt, steriloida ja rekisteröidä koirat.
• luovuttaa eläimet uuteen kotiin maksua vastaan tai maksutta eläinsuojelujärjestölle.
• palauttaa koirat löytöpaikalleen, mikäli yhteisö tai paikallinen ryhmä sitä vaatii ja vahvistaa kirjallisesti ottavansa vastuun steriloidusta ja rokotetusta koirasta.

* Euroopan eläinsuojelunormisto = koirat nähdään yhteisöllisinä eläiminä, minkä vuoksi niiden tappaminen muualla kuin siihen erikoistuneissa laitoksissa, samoin kuin koirien kiinniottaminen, kaltoinkohtelu ja koiratappeluiden järjestäminen ovat kiellettyjä .

2008: Laki nro. 9/2008 joka muuttaa ja täydentää lakia nro. 205/2004 koskien eläinten suojelua. On kiellettyä tappaa koiria, kissoja ja muita eläimiä paitsi eläimiä joilla on eläinlääkärillä todettu parantumaton sairaus. Eläinrääkkäys (tappaminen, hylkääminen, laiminlyöminen tai kiduttaminen, luonnonvaraisten tai kesyeläinten ampuminen, fyysinen tai psyykkinen rääkkääminen millään tavalla sekä lemmikkieläimen ulkonäön muokkaaminen muutoin kuin eläinlääkinnällisessä prosessissa) on rikos, joka voi johtaa sakko- tai vankeustuomioon. Tammikuussa 2008 uusitussa eläinsuojelulaissa sanotaan selvästi, että tervettä koiraa ei saa tappaa, oli sillä omistajaa tai ei. Lain ensimmäisessä pykälässä kuitenkin todetaan että kulkukoirien hallintaan on olemassa erillinen lainsäädäntö. Ainoa laki koskien kulkukoirien hallintaa on tällä hetkellä 227/2002 joka perustuu hätäratkaisuun 155/2001, jonka mukaan kulkukoiria pitää tappaa. Nämä kaksi siis ovat räikeässä ristiriidassa keskenään, ja muutama kaupunginjohtaja Romaniassa on yrittänyt perustella kulkukoirien tappo-ohjelmaa juuri tällä verukkeella. Asian yleinen tulkinta on kuitenkin se, että myöskään kulkukoiria ei saa tappaa, koska lait menevät päätöslauselmien edelle. Tätä tulkintaa puoltaa myös Eläinlääkintä- ja elintarviketurvallisuusvirasto ANSVSA, joka käytännössä valvoo eläinsuojelulain noudattamista sekä asettaa rangaistukset.

Nykytilanne

Vuosi 2013 ja harppaus taaksepäin. Tilanne kääntyi merkittävästi huonommaksi syksyllä 2013, kun kulkukoirien väitettiin tappaneen pikkupojan Bukarestissa. Romanian presidentti ja lehdistö villitsivät kansalaiset koiravihaan ja onnistuivat viemään läpi lain, jonka myötä koirat tapetaan 14 päivää kiinnioton jälkeen kunnallisilla tarhoilla, ellei kaupungin pormestarilla ole taloudellisia mahdollisuuksia pitää koiria tarhalla pidempään. Koirien tappokeinot ovat kaupungin tarhoilla epäinhimillisiä ja julmia. Uusi laki on kannustanut myös koirien joukkosieppauksiin ja surmaamisiin tarhoilla, koska tarhat saavat rahaa tapetuista koirista.

Presidentti sai tukea järjettömälle lakiesitykselleen valistumattomilta kansalaisilta, jotka uskoivat tämän lupauksia kitkeä kulkukoirat kaduilta tappamalla. Tunnettu tosiasia kuitenkin on, ettei kulkukoiraongelma ratkea tappamalla vaan sterilointiohjelmilla ja kansaa valistamalla. Tappamisen jatkuminen kuitenkin sallitaan kaikista faktoista huolimatta, sillä koirientappobisnes lihottaa korruptoituneiden romanialaispoliitikkojen lompakoita.

Kaikkialta Euroopasta ja myös EU:n taholta protestoitiin barbaarista tappolakia vastaan muun muassa adressein, vetoomuksin ja mielenosoituksin, mutta laki hyväksyttiin niistäkin huolimatta. Romania otti valtavan harppauksen taaksepäin, ja uusi laki johti ilmapiiriin, jossa kulkukoirat ovat vapaata riistaa julmille ihmisille. Lain myötä raakuuksien määrä lähtikin uuteen nousuun, ja paikalliset eläinsuojelijat ovat joutuneet lujille, sillä eläinviha kohdistuu myös heihin.

Nähtäväksi jää, joutuuko Romania luopumaan tappolaistaan siinä vaiheessa, kun EU:n eläinten hyvinvointilaki tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuu.

23.1.2014 sadat eurooppalaiset kansalaisjärjestöt, mukaan lukien Save the Dogs ja Kodittomien koirien ystävät ry, lähettivät Euroopan komissiolle yhteisen kirjeen, jossa komissiota vaaditaan puuttumaan Romanian tilanteeseen. Kirjeessä todetaan, että EU-komissiolla olisi toimivalta käskeä EU-tukia väärinkäyttävää Romaniaa hoitamaan kulkukoiraongelmansa WHO:n suosittamalla tavalla eli steriloimalla, rokottamalla ja palauttamalla koirat elinympäristöönsä.

EU:n lainsäädäntö

Koska Romaniasta tuli Euroopan Unionin jäsen vuonna 2007, EU:n lait ja säädökset koskevat luonnollisesti myös Romaniaa. Vuonna 1997 allekirjoitetusta Amsterdamin sopimuksesta lähtien EU:n lainsäädäntöön on kuulunut myös eläinten kohtelua koskevia lakeja. Sopimuksessa todetaan että eläin on tunteva olento, jonka hyvinvointi halutaan huomioida maatalouden, kuljetusten, EU:n sisäisen kaupan sekä tieteellisen tutkimuksen toimintaohjeissa. Ongelmaksi kulkukoirien kohdalla muodostuu, että ne eivät kuulu yllä mainittuihin ryhmiin ja EU-komissio on kerta toisensa jälkeen antanut lausunnon, että EU ei voi puuttua lemmikkieläimiä koskeviin lainsäädäntöihin ja esimerkiksi kulkukoirien hallinta kuuluu yksinomaan jäsenvaltioiden toimivallan piiriin. EU:lla näin ollen ei ole lainkaan asetuksia tai direktiivejä koskien esim. kulkukoirien kohtelua tai koiratarhojen standardia.